AMEEBA (2018)

Hän on vaatteidensa alla alasti
Minä yritän kestää sitä
Säilyttää arvokkuuteni
Se olisi ehkä helpomaa
jos riisuisin paidan päältäni
tai laittaisin housut jalkaani
mutta minulla ei ole aikaa alastomuuteen,
vaatetukseen
ei edes sanoi-
hin ,,,


Hiljaisuus on pitkä, se ulottuu 50 cm. päälakeni yläpuolelle
siellä on piste jota kohti mieleni energia virtaa
- tavataan siellä, minä sanon hänelle
hiljaisuus on pitkä, se ulottuu rannekellosta lattialla
lundian ylälauteille, pappani perintöpöytäkelloon saakka, sen
ilmapuntari näyttää  vaihtelevaa saksaksi
saksa on klassisen filosofian ja klassisen pornografian kieli
kun taas puhutaan
puhun siitä miten olen oman runousoppini herra
kukaan ei mikään horjuta sitä mitä miten kirjoitan ,,,
hän yllyttää minua puhumaan naisista
ja saa minut puhumaan vituista
ihan kuin runoni eivät olisi jo nyt yhtä pillujen paljoutta
minun yksinomainen kutsumukseni on kirjoittaa
kaunista ja ylevää suuraa, se nousee
suorana kuin aamusavu kohti jumalia ja tähtiä ----
sanon että on ollut naisia jotka on olleet mulle naisia
ja naisia jotka on olleet mulle vittuja
se ei tarkoita vain vittuja
en ole koskaan osannut halveksia
naista joka on maannut pillu paljaana pedissäni
saattaa olla että valehtelen
eihän minulla ole mitään velvoitetta puhua runoissani
totta
vain kirjoittaa tosia lauseita
ne jatkuvat jatkuvat jatkuvat
kunnes tulee kärki, se lävistää sinun mielesi  kovan siemenen
maiti purskahtaa pihalle
ja sinä näet asiat niin kuin ne ovat
sinä joka luet tätä


Istua matolla mustekala sylissään
Molemmat kädet sisällä hameen teltassa
Kuka mies tässä tilanteessa voisi olla ajattelematta
Himalayan suurta noitaa
Toista Buddhaa
Padma Rinpochea itseään?
Om mani padme hum
Om mani padme hum
Om mani padme hum
Padmalla ei ollut mielen varastoa
hän teki kaiken suoraan lennosta
välittömästi
hän seivästi yogininsa lootuksen
ja tuli hänen päälaestaan ulos valkoisena kukkana
täysin tahrattomana
minussa herättää katumusta mustaa vain yksi elämäni
yö
jota en käyttänyt hyväkseni
koska en halunnut käyttää hyväkseni
kivaa kiihottavaa ihmistä jota käytin hyväkseni
hänen pikkupöksyjään riisumatta
35 vuotta sitten
lawd of mercy!
mutta tämä erhe ei ulotu tähän
keskusteluun
yksityisyyttäni minäkin toki haluan varjella
ja hänen jota en riisunut
vain mysteerit ovat paljastamisen väärtejä
kaunottaria

Se on nöyrää kun mies antaa parran rehottaa
hän sanoo
yhä sylissäni
lumi ikkunan takana on hulluutta
noituutta kirousta
valkoista lämpöä hehkuva aurinkoameeba genitaaleja vasten se on järkevyyttä se on hyvinvointia
se on läsnäoloa synkronissa kaikkien
tähtien planeettojen maailmojen
tarkoituksen kanssa
tiedän istuvani suuren siunauksen sisällä, keskellä Potalan
vuoren stupaa
sen alapuolella asuu ei-ihmisen rotuisia olentoja
jotka taikovat kauniit naiset huoriksi
ja muuttavat kivet ja kannot luurangoiksi
jotka tanssiessaan kalisevat huumaavasti
kuin 10 000 orsille ripustettua korsettia tuulessa
minä en huoju harhoja kohti
olen sitonut itseni kiinni käärmemastoon
ja katson häntä silmiin
katson häntä joka kohtaan
ja hän ei sitä estä
rannekello lojuu yhä lattialla
sen raksutus on ainut mitä kuulen
meiltä kesti ikuisuuksia
kiitää tähän hetkeen
ja nyt meillä on vain vähän aikaa
olla läsnä
Mielen tilassa

120 PÄIVÄÄ (2017)

120 päivää
retkotin
120 kertaa raiskattujen naisten
ruhojen seasssa sikolätissä
120 päivää
minut pakotettiin kuuntelemaan kuulokkeilla
Palefacen ja CMXn levyjä
120 päivää
minua vaadittiin kumartamaan
Väykän, Salen ja Peku Haaviston kuvia
120 kertaa
jouduin tanssimaan can cania
orjuutettujen maan äitien letkassa
120 päivää
hyvää tarkoittavien heebojen talossa
Salòn kaupungissa

120 päivää
ylläpidin puhtaan valon autuutta
keskityin kaikkien elävien olentojen ykseyteen
120 päivää
pidin pintani
en murtunut en
120 kertaa
sanoin olevani
yks toveri Viljanen vaan
ja jos rouvaherra tuomari antaa luvan
minä poistun nauramaan

120 päivää
virtsaa, vitunnesteitä ja homojen spermaa nieltyäni
presidentin tytär kuulutti
äitinsä neuvoa noudattaen
- Tuokaa minulle Kari Kosmoksen aivot! -
ja täten myös tehtiin
kallonporaaja kutsuttiin kartanoon
aivoni mallinnettiin tarkoin
ja sitten ne syötiin 
eikä kukaan havainnut mitään eroavaisuutta
kanan aivoihin verrattuna
120 päivää
muilutukseni jälkeen
pyhyyden luonnollinen lähde oli yhä mysteeri
Salòn kaupungissa.

120 päivää
myöhemmin kalloni tyhjään tilaan laitettiin
Spede Pasasen syväjäähdytetyt aivot
120 päivää
ja risat
olen nyt istunut missikisojen raadeissa
ja ollut se joka luovuttaa voittajalle 
lihakauppiaan viitan valkean
120 päivää
on mennyt totutellessa siihen
että lausahtaessani mitä vaan
ryhmä röhähtää nauramaan,
nimittäin!

120 päivää
kerroin kaskuja kiduttajilleni
vieläkään en hassuille päiville halua
loppua viheltää
olenhan sentään Pelkkä Vitsi
osaan naurattaa kuoliaiksi
ajatuksen normin alla raatajat
narrin kulkunen kilisten
ympäri käyn ja yhteen tulen
suorin tie vie nopeimmin perille
ja oikeassa olemisen taakka
on ihmiselle kevein kuorma kantaa
Moitteettomuus
meidät iloon yhyttää.

[120 päivää minua häpäisivät:
Blangin herttua, Piispa X, Presidentti Curval, Pankkiiri Durcet & heidän vaimonsa Constance, Adelaide, Julie ja Aline]

LOGOS (2017)

kun ihmisen kasvot muistuttavat
universumia
on luontevaa asettua kasvoja  päin
kuulemaan mitä universumi puhuu
ketä muutakaan kuuntelisin?
kuka tietäisi paremmin?
näin minä ajattelin ja näin minä tein
kuuntelin puhetta
kuuntelin naurua
kuuntelin savua
kuuntelin aavaa hiljaisuutta
kuuntelin pimeydessä
kuuntelin auringonpaisteessa
kuuntelin törmäällä paisuneen joen
kuuntelin pyöreässä palatsissa vuorilla
kuuntelin pyörien päällä bemarissa
kuuntelin huutoa kimakasta huutoa
kuuntelin kirouksia  hypocrites! fuckerys!
kuuntelin lakeja
kuuntelin paasausta
kuuntelin hiljaista muminaa
kuuntelin kuiskauksia
kuuntelin opetuksia jotka olivat minulle yksin
- muut eivät näitä asioita käsitä -
kuuntelin puhetta joka ei ollut enää puhetta,
sillä tavalla,
viserrystä
kesken kaiken ilmeenkään värähtämättä.
Minunkaan ilmeeni ei värähtänyt.
Hän antoi minun katsoa omaan silmäänsä
ja minä näin merien korallit,
ja minä näin kipinän.
 
Etkö tiennyt että minulla on laiva?
Etkö ole nähnyt laivaani? Ha!
ja kävi niin kuin lapsena.
Setäni Kauko oli Sirkus Sariolalla töissä
ja kerran tivolin saavuttua kaupunkiin
hän valjasti aasin kärryjen eteen
ja tuli keskellä yötä meitä moikkaamaan!
Yhtä arvaamatta
hyväntekijäni kauniina kesäyönä liiti luokseni
läpi avaruuden kuohujen
vimmatulla vauhdilla
ihmeellisellä kantosiipisuihkarillaan kiitäen
kuin merten mehiläinen!
Aallot tyrskyivät iloisesti ja
riemua säesti turbosuihkarin rinnalla uivien delfiinien kööri.
Vertaansa vailla olivat hänen jekkunsa.
Voi veljet!
Mutta asiassa aina jämpti.
Tiesin että minua hän ei ikinä hylkäisi.
Hän oli minun puolustajani kaikissa
oikeusasteissa.
Olin väärässä tai en.
Hänellä oli yksi vaatimus vain:
minun oli luvattava etten ikinä tule vanhaksi
never grow old.
- Mutta jos makaat äitisi kanssa, kiroan sinut! -

Hän oli minun takuumieheni.
minun puolustajani 
- myös naisen itkua vastaan -
minut on merkitty
hänen siunauksensa sinetillä.
mutta jos halajan mielenlaatuni muuttuvan
yhtäläiseksi hyväntekijäni tajunnan
attribuuttien kanssa
minun pitää ensimmäiseksi ymmärtää 
että Äiti tietää kaiken
everything!
sinulla ei ole huolen häivää.
älä välitä muista ihmisistä
sinä et voi auttaa ihmisiä
ihmisiä ei voi auttaa
sinä olet jumalainen poika
Äiti antaa sinulle mitä tarvitset
Heität vaan pois kaikki bagsit
ja kauhot elämää.
Ymmärrät kai tämän?
- vaikka oletkin vielä baby!
niin kuin olinkin kun ne sanat sanottiin
ja yhä olen
crying baby
for awhile
silly gal.
mutta minun suruni.
se on erilainen kuin kenenkään muun ihmisen suru.
sillä siihen on oikeutettu syy.
se on syvällä samsaran taikinassa
jota vatkaan.
leipää osaan kyllä tehdä
sanoista.
muuntaa yksi toiseksi
ei ole kummoinen temppu.
yksi ja erityinen asia on
katsoa suoraan sisään universumiin.
toisen kerran.

logos palaa.

toinen ääripää (2017)

toinen ääripää on olemassa ja se on ykseys.
äärrimäisyyksistä äärrimmäisin.
ei geometrinen tai matemaattinen teoreema.
vaan jakamaton tietoisuus.
jos se on ajatus
se ei perustu mihinkään toiseen ajatukseen.
jos se on jotain muuta
kuin ajatus
se paljastaa kyllä luontonsa.
vihollista ei ollutkaan.
tai kyllä se oli.
mutta se oli mielessä.
tilapäinen, tekninen häiriö
isossa kuvassa.

MAAILMAN PIHAMAAT (2017)

Syksyn pommitukset ovat alkaneet
Tuuli läähättää ylväät daamit alastomiksi
Lehdet sinkoutuvat oksistosta
vinossa linjassa nurmeen
Käpykaarti on maastoutunut ja kastuu
sateen varjon alla
Selostuskopissa olen suojassa
Latelen laveasti mikkiin läppää
viiman riisuessa lady leppää
Se on laaki ja vainaa kun posautan tussarillani
Orwellin olympiaadien ajatushaamuja päin näköä
sillä eihän kukaan voi juosta näitä kisoja kruunuun
jos kuvittelee että ihmisen tehtävä on vain nussia
viihtyä, kiintyä, tuottaa ja kuluttaa
Varmuusammunta ei ole minulle tuttu laji
Siksi en välitä sitä kommentoida
Suuri Yleisökin vaikenee
Miksi ei ole kysymyksiä?
Nyt kun tuulelta vastauksen saisi.

GRACE LAND - CRAZY LAND (2007/2017)

Viisi miljoonaa Porilaisten marssin laulajaakin
voi olla väärässä
pitäessään Suomea Gracelandina.
Minä voisin nukkua yöni vaikka
Elviksen autotallissa.
Mutta sallimuksen oikusta tämä tilkku on nyt asuntoni.
Ei aatteeni
Ei rajani.

Samoilen Kalevan kivikkoisessa risukossa turistina.
Väite - näiden mantujen isännöinti vastaa
lottovoittoa -
se on copywritereitten väsäämä valhe. 
Tiedän että ääneni pettää minut
jos vastaan niin kuin metsä huutaa
VITTU VITTUUN VITTU

Suomi on minun metsäni
vain kirjoittaessani näillä neulasilla jotka
varisevat alas huojuttaessani kotikuusen latvaa.
Sinisyys on kylmettymisen oire.
Minun kirjoitukseeni se tulee lumesta,
valkoisesta marginaalista,
ja ON marginaalista
lumetta.

Teidän lukiessanne tätä olen jo poistunut rakennuksesta.
Turha siis lähettää bäkkärille uus-sukupuolista hitman`ia
bändärin valeasussa.
Vitsi vitsi.
SMILE FINLAND.

KUMIANKKANA MESILÖYLYSSÄ (2017)

Öljyinen on yön marja
Puraisu purskauttaa siemenet
taivaan kuvun kitalakeen
On ylhäisistä satavien pisaroiden keskiaika
Saavilla mulle annetaan ja kauhalla mä kaadan
kiehuvaa hopeaa
ja sulaa sinistä
otsani nieluun
Aivoissa syttyy virtauksia
Osa viivoista osoittaa aivojen ohi
Geometrinen samadhi
Hermosto nakuttaa
- jossain kaukana -
reikänauhalle lyhyttä koodia:
ilo, ilopilleri, ilopillerin-
pyörittäjä -
luulen löytäneeni lopullisen tasapainon
mutta sitten aika luistaa altani kuin pallo
elämä kumiankkana avaruuden kivien kaverina
alkaa tuntua houkuttelevalta mahdollisuudelta
Hajoavien tähtien mesilöyly yhä ihana
Hengittää
Mikään ei pääty ei jatku
minun mielessäni
Sanat-on
Todistus-kappaleita
On
On on