Sunday, November 19, 2017

KUMIANKKANA MESILÖYLYSSÄ (2017)

Öljyinen on yön marja
Puraisu purskauttaa siemenet
taivaan kuvun kitalakeen
On ylhäisistä satavien pisaroiden keskiaika
Saavilla mulle annetaan ja kauhalla mä kaadan
kiehuvaa hopeaa
ja sulaa sinistä
otsani nieluun
Aivoissa syttyy virtauksia
Osa viivoista osoittaa aivojen ohi
Geometrinen samadhi
Hermosto nakuttaa
- jossain kaukana -
reikänauhalle lyhyttä koodia:
ilo, ilopilleri, ilopillerin-
pyörittäjä -
luulen löytäneeni lopullisen tasapainon
mutta sitten aika luistaa altani kuin pallo
elämä kumiankkana avaruuden kivien kaverina
alkaa tuntua houkuttelevalta mahdollisuudelta
Hajoavien tähtien mesilöyly yhä ihana
Hengittää
Mikään ei pääty ei jatku
minun mielessäni
Sanat-on
Todistus-kappaleita
On
On on