PAISTA KUU! (2016)

Ei parempaa paikkaa
meille meteoriiteille olekaan
kuin istua suoraan kuunsäteen alla.
Paista kuu, paista vaan!
Paista kaunis Shivakuu!

Hassuun maailmaan olemme pudonneet
Voimme täällä täysikuuta toljottaa
Voimme rakastaa
Iloita, kaihota tai mielen laajuutta
tajuta ----
---- polttaa kamferia alttarilla
kevätyön rituaalityön:
silloin purkautuu puhdas virtaus
pyhiä nimiä puhuvan totemin juuresta latvaan
Parhaille pyrkimyksille siunauksen suo 
tuo Virtaavan kosketus
On jalokivi lootuksen kukassa - Hum! -
mesimarjani mun. 
Paista kuu, paista vaan!
Paista kaunis Shivakuu!

Ajatukset possahtavat otsasta ulos
höttöisinä hattaroina
Suloiselta tuntuu näiden höttösruusujen
- sinisten sekä punaisten -
keveys!
Siihen vajoaa kuun katseen painallus
Poen maalaamat varjot vaappuvat
ja takaa korkeimman koivun oksiston
jumalkuu lausuu suu suurellaan
- Shakespearea!
Olla ja Ei-Olla!
Vuonna nolla nolla nolla nolla
Aika ei etene - ei kulu - ei liiku
Aika katoaa siksi että kosmoksen kookkain karpaasi
eräs kivipäinen kyklooppi
repii sitä hyppysissään riekaleiksi
ja hiutaleet meidän iholle tippuvat
sulavat kuin huhtikuussa lumisade multaan
Toinen armoitettu raakimus
Mineraali-Ali - äidinsukua Kali
moukaroi alati aikaa aineesta irti
Siten alkavat uudet universumit
Valtaisia ajanjärkäleitä
vuosituhansien viipaleita
jätti järjetön viskoo maailman
kaikkeuteen
Mä en ota koppia
Mä pidän pujaa ja laulan
Paista kuu, paista vaan!
Paista kaunis Shivakuu!

HANURI SOI (2005/2016)

Oi hanuri soi!

Islamin hanuri soi.

Ylistys profeetalle.

Allah on suuri.

Hän on Rikkaaksi tekijä

ja 98 muuta nimeä hällä on.

Yhtä monesti kukkuu käki nyt.

Ui pilveen puolikuu.

Metsän ruohot polvistuu.

Kaikki ovat kutsutut

rukousten uumeniin.


Oi hanuri soi!

Ihanasti itkee kirkkokurttu

kun paljaana paistaa

Suomen suven poski.

Kyllikki Saari tiellä polkee.

Autiotalon ladossa Teuvo Tulio nukkuu.

Sadan ja yhden saunan piipusta

nousee sauhu suora

kuin sydämen rauhan suura.

Näkyy jo näkyy Näkymätön.

Oi Allahin hanuri soi!

JOSSAKIN MAAILMASSA (2015)

Yön partaalla
jossakin maailmassa
avaan ikkunaa.
Tähdet uivat sisään.
Sinä laulat pihalla.
Äänesi yltää ylös kerroksiin
kuin muratti linnan torniin
jonne kreisi keisari on teljennyt
pyhimyksen.
Sinulla on käsilaukussa gurusi kuva.
Alusvaatteesi keinuvat pyykkinarulla.
Sen minkä näkee sen tietää.
Vaikka imisin haarojasi yöstä aamuun
ei sinusta lähde jumalan myrkky.
Olet iloinen hyvyyden vanki.
Uskot jumalan iäisyyteen.
Kaipaat Ikuisen yhteyteen.
Sinua oudoksutti maata kanssani
koska en halua kenenkään
koskettavan minua.
Olen sallinut sinun hyväillä
vain ääriviivojeni sinistä valoa
jota on paljon kun palvon.
Sylistäsi etsin selitystä sille
miksi tuli on kuuma
ja miten jää on kylmä.
Sinä halusit hellyyden
läheisyyden korkeuksiin
et muuta.
Pimeys kätkee välimatkat
vuorille.
Siksi ne ovat nyt lähellä meitä.
Sinä laulat surutta.
Varjokenraali vartioi ovea.
Lentolaukun vetoketju kiiltää
steariinin tuikkeessa.

Rajaton
kaiken läpäisevä yksinäisyys
lähtee aamulla minun matkaani
- AURINKOON - .
Ikkuna maailman-
kaikkeuteen jääköön auki.

4 KESÄRUNOA (2015)

1

Aarre sijaitsee välkehtivän veden äärellä
Sen merkkinä on valo rangan nokassa
Sinun on syötävä kartta viivoineen päivineen
Vasta sitten saat laskea kirkkaat hopiat.

2

Järven kyljessä
kalliorinne
terävänenäiset kivilohkareet
otsat koholla
kuin olisivat lentoon lähdössä.

3

Tweetit
ne tosiaankin
ovat lyhkäsiä
twit-twit-twit-twit-twit-twit-twit-twit-twit.

4

Viserrystä vihreässä.
Lintujen konsertiksi sitä sanovat
salakuuntelijat.

ÄIDEISTÄ PARHAIN (2015)

Aamulla Kali antoi minulle karamelleja.
Olinhan tanssittanut hänen alastomia
tyttäriään läpi yön siveästi
kuivin suin.
Oi, Kali Ma!
Äideistä parhain sä oot!

oli mies (2015)

oli mies
itsepäinen mies
teki sen minkä itsepäinen mies tekee
äärimmileen itse päinen
menee luolaan
ja istuu alas.
se mies istui siinä
pureskeli ja poltti vihreää
kunnes ei tuntenut mitään makua
joka olisi erityisempi kuin joku toinen maku.
se mies istui
käsittämättömän kauan
mittaamattoman pitkässä pimeydessä yksin.
alkoi tehdä sitä mitä ihminen voi silloin tehdä
ryhtyi hiomaan yksinäisyytensä
pimeää kiveä.
kesti suunattoman kauan
ennen kuin se mies
oppi edes oikean hiomisenkulman.
sillä sitä kiveä piti koskettaa
aivan eri tavalla kuin mitään muuta
tässä maailmassa.
et edes naisen häpyä
tai nilkkaa voi hivellä
yhtä lailla koskettamatta koskien
kuin sitä paljasta
kovaa luukuukiveä.
vajravaltikkaa.
ja hän teki sen.
hän löysi oikean kulman hioa
ja hän hioi siitä mustasta kivestä
häikäisevän timantin.
sen valoon hajosi koko avaruus.
sillä miehellä oli nimi.
milarepa.
se nimi kävi äkkiä täysin merkityksettömäksi
hänelle.
mutta merkittäväksi minulle
joka nyt istun samassa
luolassa sylissäni sama
pimeyden luu
vajravaltikka.
milarepa.
pyhä pinaatinsyöjä.
olit sisukas.
olit jumaliste,
milarepa.

JUICE LESKINEN (2004)

Sininen usva nousee aamun peitoksi metsän takaa.
Yksi pellolla laiduntavista lehmistä näyttää ammuvan.
Soundeja en kuule istuessani linja-autossa 
matkalla pitäjiltä kaupunkiin.
Juice teki tämän matkan myös.
Hän suhasi savitaipaleita ristiin rastiin
kunnes koko humppakylän lössi 
oli roudattu ensin Heinolaan
ja sieltä uutta vibaa punteissa Abbey Roadille.
Nyt meillä on sitten oma rokki.
Juice voi tyytyväisenä polkea 
keikkastuolia tehtaassaan. 
Tuumailla tyynenä tulevia tuontantolinjoja
vastata puhelimeen  ... Niin ...
ja rakennella lisää Suomen muotoisia 
ralleja skeballaan.
Sama se iskeekö elämä silmää 
vai tuijottaako ankeana aallonpohjasta
Leskinen riimittää fiilarit
iskelmäksi näytelmäksi runoksi pakinaksi
miten päin vaan.
Siten että jokainen nautakin voi tuntea 
ne lihoissaan 
ja mullikka.

Se on myynyt itsensä.
Totisesti.
Mutta kuka käski mennä ostamaan?