ALKEMISTI (2017)

Syntymätön kuoleman sikiö
luikerteli ulos alkemistin suusta
ja läsähti lattialle kuin oksennus
tämä tapahtui oljista punotun himmelin alla
huone täyttyi hetkeksi himmelin kultaisesta kajosta
ja siihen saapui alaston nainen
hän kannatteli köynnöskasvia kukkaruukussa
päänsä päällä
tunsin tämän naisen
nimellä Foxy Lady
kerran juhlistin syntymäpäivääni
ostamalla kettunaiselle lahjaksi punaiset pitsipöksyt
hän riisui ne ja mekon myös
- ei sukkia ja sukkanauhaliivejä -
kun Hendrixin levy oli kuunneltu
olisi voinut tehdä sen jo aiemmin
eiväthän can-can -tanssijatkaan alun perin
käyttäneet alushousuja hameidensa alla
jos minulta kysytään mitä katson naisessa ensimmäiseksi
mä vastaan - katson aina jalkoväliin jos mahdollista
sillä pillu on sielun peili
tosin en usko sieluun
vittuun sen sijaan vähintäänkin viivan verran
jokainen nainen osaa olla kiihottava
jokainen mies osaa olla kiihottunut
spermasta ja vaginan nesteistä voi tislata kultaa
vaan olisinhan minä vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali
vaikka osaisin tehdä sen minkä osaa jokainen
mielikuvitusvapaalla oleva orja
mutta minulta puuttuisi suvereeni Superego
- jonka siivet kauhoo kotkan lailla avaruutta kuin tyhjää vaan
vaikka esteitä on usein tiellä kohtalon -
tao, fysiikka ja kemia
on suloinen oppi
mutta suurimman salaisuuden paljastaa
Striptease Sutra:
tajunnan kraatereissa on 
kuoret ja kotelot hajottava reaktori
kun mieli on mihinkään nojaamatta
mielentila poksahtaa
ja ihmisyyden kerrokset vetäytyvät
olennosta joka olemme ja hajoavat
kultakortisen himmelin alla
sen alle mahtuu vain yksi kerrallaan
Superego syntymätön on kuin läpinäkyvä tyhjiö
hyvää päivää tyhjiö
namaste ei-kukaan
buona sera Shiva
näin tervehditään Superegoa
sen vyöryessä maailman halki
täydellisesti vailla tarkoitusta
huvikseen vaan
ilokseen vaan
katsoo alastonta naista silmien väliin
suoraan tietoon
järjestys ja esteettömyys ovat yhtä
järjettömyys ja tarrautuminen yhtä
kehnoja vitsejä molemmat
hyvillä mielin olemme absoluuttisesti oikeassa vihdoinkin
ei erreystä pienintäkään enää ei
tulkoon siis vaikka kesä talven keskelle
ja kemian fysiikan ja psykologian hyytelömäiset jäännökset
- ne limpit kuivukoon kiinni alkemistin loukon lattiaan
he jotka häntä seuraavat
sotkut siivoavat
luutaa ja rättiä taiten käyttäköön
nämä jalosti syntyneet
mun täytyy mennä nyt
toiseen seikkailuun
siis "toiseen"
itse asiassa yhteen vaan.